Chilinen siika

 Meillä oli pakkasessa lähikalastajalta ostettu siikafile. Otin sen aamulla sulamaan. 

Siikahan on kalana aika mauton. Niinpä ajattelin saada siihen vähän makua. 

Tein ensin öljyseoksen oliiviöljystä ja kookoksesta.

Öljyyn lisäsin:

2 kpl kuivattua chiliä

ruokalusikallinen keltaista currytahnaa

samoin paria muutakin tahnaa, joita jääkaapista löytyi

Paprikajauhetta 

korianteria

suolaa

mustapippuria 

punapippuria

oliiveja

Sipulisilppua

Laitoin tämän seoksen vielä osittain jäätyneen kalan päälle. 

Kunnes kala suli, laitoin sen uuniin.

Tein vielä lisukkeen, johon tuli:

oliiviöljyä

puolikas sipulia

valkosipulin kynsi

pinaattia

luumutomaattia halkaistuna

Loppuvaiheessa lisäsin creame frechin

Suola ja pippuri sekä vinigretteä.

Perunamuusi alle, sitten lisuke ja päällä kala.

Jösses, kun olikin  hyvänmakuinen kala!

Chili ei maistunut liikaa, vaan se antoi kivaa syvyyttä makuihin.

Tästä taisi tulla yksi vaihtoehto joulukalaksi.

Klemmari

Galettea, kastanjoita ja muuta kivaa

 Mikä onkaan ihanampaa kuin kutsua ystävät koolle ja tarjota heille kastanjoita!

Tällä kertaa laitoin kahteen eri astiaan nuo kastanjat etteivät kaikki kypsy samaan aikaan.

Ja näin ollen saadaan vähän myöhemminkin nauttia lämpimistä kastanjoista.

Ruokailuhan venyy. Kun näitä jokainen nyppii ja kuorii  hyvän makuisen pähkinän löytääkseen.

Kivaa puuhaa tämä on, vaikka vähän sotkuista.

Voi kuuluu ehdottomasti kastanjan kaveriksi.

Voissa on vähän lisäaineita, joten sitä on hyvä syödä välillä.

Aivotkin tarvitsee rasvaa.

Jotta pääkoppa pysyy aktiivisena, kannattaa ruokkia sitä.

Kastanjoitten jälkeen söimme salaattia ja

rustiikkinen Galette.

Tässä on ilmakuivattu kinkku, tomaatti, taateli ja oliivi sekä juustoraaste.

Toinen Galette oli kalaisa eli sardiini, oliivi, feta, juustoraaste.

Molemmat pohjat oli tattari  ja vain vähän vehnäjauhoa  -pohjia. 

Lisäksi suola, oliiviöljy sekä loraus vettä.

Vältän vehnäjauhon käyttämistä, vaikka ei mitään sen kummempaa allergia tms, olekaan. 

Jotenkin vaan tuntuu, että vehnäjauhoa laitetaan joka paikkaan. Niinpä itse kun tekee ruokaa, voi vaikuttaa asiaan. Vatsakin tykkään tästä ruokavaliosta.

Jälkiruokana oli Ahvenanmaan pannukakku, mansikat ja jugurtista tehty makea lisuke.

Näistä ei kuvaa sitten muistettu ottaakaan.

 Klemmari

Marraskuun harmauteen

 Marraskuun harmauteen sopiva soppa on Linssikeitto. se on yksi luottokeittoni, joka sopii syksyyn ja talveen. Se on edullinen ja vähistä aineista tuleva keitto. Ja mikä parasta, tämäkin keitto paranee, kun sitä lämmittää uudelleen. Niin kuin keitot yleensäkin.  Joten tätä keittoa kannattaa tehdä sen verran enemmän että sitä saa syödä toisenakin päivänä.

Tällä kertaa keittoon tuli:

öljy-voi seos, jossa ensin haudutin chili, korienateri, kurkuma,paprikajauhe.

Sitten pilkottu sipuli ja valkosipuli seokseen sekä pilkottu porkkana tai kaksi.

Sellerinvarsikin pyysi mukaan.

Annetaan näiden hautua niin, että porkkanat pehmenee.

Lisätään huuhdotut linssit.

Vettä niin että kaikki peittyy hyvin.

Kasvisliemikuutio.

Keitetään vartti-20 minuuttia, jotta kaikki kypsyvät.

Lautaselle laitoin jugurtti-rahka-seosta.

Hyvä leipä vielä lisukkeeksi, niin taas jaksaa.

Klemmari

Pyhäinpäivä

 Pyhäinpäivä on perinteisesti meillä ollut vieraiden kanssa ruokailua. Niin nytkin oli suunniteltu. Toisin kävi, kun Lyly-myrsky sekoitti pakan. Olimme 23 tuntia ilman sähköä. Eli juurikin tuo Pyhäinpäivä iltaan asti. 

Niinpä vieraat siirrettiin seuraavalle päivää. Jos sähköä olisi...  ja olihan sitä.

Pyhäinpäivä 

Sunnuntai

Alkupalana täytetyt kananmunan puolikkaat

Brusettaleipä

Ihana syksyinen kukkakimppu

Pääruokana oli

Dexter paahtopaistista tehty Moskovan pata

Pilahviriisi mustapapu lisukkeena

Salaatti

Kiva päivä olikin, vaikka tapaaminen siirrettiin.

Ruoka oli hyvää ja se maistui kaikille.

Jälkiruokana oli päärynä-luumu-sörsseli, joka haudutettiin ensin pannulla portviinissä ja fariinisokerissa ja sitten laitettiin uunivuokaa. Päälle tuli voi,mantelijauho, kaurahiutaleet ja saksanpähkinät. Tämä nautittiin vaniljajäätelön kanssa. 

Kuvia en sitten muistanutkaan ottaa tämän enempää.

Klemmari

Kasviskeitto

Ensi piti tehdä keitto, jossa olisi peruna, purjo, palsternakka. Siis kolmen koon keitto. Mutta lisäsin vielä punasipulin ja sellerinvarren. Kasviskeittohan tästä tulikin.

Tein pitkästä aikaa sämpylöitä, jotka istuivat keiton kanssa kun nenä päähän.

Keittoon lisäsin kermaa, oikeaa kermaa. 

Hyvä ja täyttävä keitto tulikin.

Klemmari

Kastanjat

 Oletko syönyt kastanjoita? Minä odotan tätä aikaa kielipitkällä, kun olen aivan heikkona näihin. Nämä on ihanaa sesonkiruokaa.

Helppoa ja hyvää. 

Viilto ensin näihin ja sitten karkeaan suolaan 

25 minuuttia ja 200 astetta.

Kuorimista pikkusen  mutta maku korvaa.

Pieni voinokare ja ääntä kohti.

Klemmari

Puutarhaa, reissua ja kaalilaatikkoa

 Miten tämä aikaa meneekään niin nopeaan. Kai se on sitä kun vanhaksi tulee. Niinhän usein kuulee sanottavan. Paitsi en myönnä.

Vanha koti on nyt saatu luovutettua kokonaisuudessaan. Isäntä vielä työsti suulia, mutta sekin on nyt siinä. Sen kunniaksi lähdimme Turkuun. Ensimmäinen ilta meni kun söimme hyvin thaimaalaisessa ravintolassa. Olimme niin poikki, että menimme nukkumaan. Seuravana aamuna suuntasimme shoppaileen. Ostimme Isännälle housut. Sitähän piti juhlistaa Wiklundilla bagelilla ja juomalla. Maistuikin tosi hyvältä ostosten lomassa. Sitten menimme syömään Kellariravintolaan, jossa emme (kai) ole aikaisemmin olleetkaan. 

Illaksi suuntasimme Logomoon Severi Pyysaloa kuuntelemaan. 

Asuimme Solo Seurahuoneella. Muuten meni sielläkin hyvin - paitsi aamiainen. Se pieni huone, jossa pöydät ovat vieri vieressä ja kovaääniset ihmiset juttelevat, niin eihän siellä kuule edes omaa ääntään. Ja takamus viistää naapurin pöytää, jos lähdet lisää ruokaa hakemaan. Tästä annoin kyllä palautetta hotellille. Palautteen antaminen on mielestäni tärkeää. Varsinkin, kun sen antaa rakentavasti. Muuten asioihin ei saada parannusta. 

Aamut ovat minulle rauhallisia ja viipyileviä. Syödään kaikessa rauhassa. 

Lokakuun värejä puutarhassa

Jotain pientä on tullut puutarhaankin.

Pari tämmöstä ostin. 

Onkohan tämä kuusama?

Olen jo pitkään miettinyt, mikä tähän päätyyn tulisi, mutta sitten keksin, että joku havu.

Sinikataja, 7 vuotta vanha, siihen tupsahti.

Kuin myös 

Atzalea Adalmina syysasussaan.

Muutama perenna on tullut lisättyä. Kuvataan niitä ensi kesänä, kunhan vähän ensin kasvavat.

Tänään herkuteltiin kaalilaatikolla. 

Puolukkahillon kera se maistuu todella hyvältä.

Oikeaa syysruokaa.

Tein tämän karitsan jauhelihaan.

Aurinkoa syksyysi!

Klemmari

Syksyä ilmassa

 Syksy tekee tuloaan. Ilmat viilenevät ja kohta saa laittaa kukkasipuleita maahan.  Tällä kertaa olenkin vähän  viisaampi, kun laitan myös sellaisia sipuleita, joista myyrät ei tykkää. Hajulaukkoja. Viime talvi oli ensimmäinen tässä talossa ja se oli tutustumista. Niin kuin on myös tämä kesäkin ollut. Onhan sekin ensimmäinen tässä paikassa. 

Takapiha sai rehottaa luonnon omia kasveja, kunnes se loppukesällä leikattiin. 

Meillä oli villi piha

Kannattaa antaa ensin luonnon näyttää, mitä siellä on. Sitten vasta laitetaan omat jutut.  Samoin tein myös edellisessä kodissa. Näin tekemällä saa parhaan kuvan, mikä kasvi mihinkin sopii. Rauhassa tutustumista.

Nyt odotankin kovasti taimistojen alennusmyyntejä, joissa tarjoushaukan lailla ryntään ostoksille.

Kotiinkin tuli pieni lisäys

Löysin aivan ihanan lintu-aiheisen tyynyn.

Mutta ei kaikki mene aivan putkeen.

Villiviini rojahti alas.

Se kurkotti jo vaikka kuinka pitkällä puun runkoa, mutta kun tukinarut katkesivat, se

lysähti maahan. 

Nyt se on uudelleen maadoitettu puun runkoon.

Kauniita värejäkin se jo näyttää.

Kultapiiskukin ehti kukkimaan.

Tämä on tuotu vanhasta kodista.

Runkoruusu kukkii täpöillä vielä.

Kivet ovat ja pysyvät

Tulilatvakin innostui kukkimaan

Metsäpuutarha saa muutaman uuden tulokkaan vielä tänä syksynä.

Pari viikkoa sitten istutettiin

Japanin hemlokki

sekä

Sametti Sumakki

Pieniä ne vielä ovat, mutta ovatpahan kasvamassa.

Klemmari 

Leivontapäivä

 Eilen oli taas oikein varsinainen tuunauspäivä. Viime viikonlopulta jäi kolmen kaalin salaattia niin paljon, ettei sitä jaksanut silleen syödä. Niinpä tein siitä kaalipiirakan.

Pohjaan tuli:

1 kkp jauhoja

2 kkp kaurahiutaleita

ripaus suolaa

rahkajurttipurkki 

n. 0,5 dl öljyä

Päälle:

kolmen kaalin salaatti, jossa oli kukkakaalia, valkokaalia, proccolia ja punasipulia.

Salaatissa oli myös kastike, itse tehty,

Lisäsin kaaleihin

2 kananmunaa

purkillisen cream fresheä

ripaus suolaa

loraus chilikastiketta

Tulikin yllättävän hyvä piirakka.

Laitoin pakkaseen, jotta olisi edes jotakin vierasvaraa.

Tein myös makeaa, kun pakkasessa oli vanha voitaikinapaketti.

Sirtuunalla maustetettu tuorejuusto ja vadelmat.

Päälle mantelirouhetta.

Aurinko paistaa, ihana syyspäivä!

Klemmari

Omenapiirakka

 Sain Ystäviltäni omenoita ja niitähän on nyt sitten laitettu jos vaikka miksi. On tehty omenapiirakkaa, omena-riisipuuroa ja mehuakin olisin tehnyt, muttei kaapeista löytynyt yhtään rippusta sitruunahappoa. Joten se asia toteutetaan huomenna.

Omena on sesonkituote.

Pohja:

2 kkp vehnäjauhoja

1 kkp perunajauhoja

1 kkp tomusokeria

1 kkp tavallista sokeria

2 kananmunaa

1 tl Leivinjauhetta

 1 tl Soodaa 

kanelia

kardemummaa

1 kkp jugurttia

0,5 dl rypsiöljyä

Kaikki ainekset sekaisin ja seos vuokaan.

Päälle omenaviipaleet ja kaneli sekä fariinisokeri.

Siinä se.

Klemmari

Kyläilemässä

 Kävimme kyläilemässä nuorimmaiseni luona. Hän ja  A:nsa ovat kovia kokkailemaan ja niinpä he antavat meille muille joululahjaksi illallisen. Tällä kertaa se olikin Yllätysmenu.

Ilolla katselen, kun molemmat Poikani laittavat ruokaa.

Alkuruokana selleri-palsternakkakeitto.

Pääruokana paistettu ahvenfile, kanttarellit, vihreä salaatti ja varsiparsat sekä perunamuusi

Jälkiruokana kahvi ja itse tehty unelmatorttu.

Ah, niin hyvää ja kiva, kun välillä saa käydä toisten tekemää ruokaa syömässä.

Mihin muuten on kadonnut kyläilykulttuuri?

Klemmari