Kanakeitto

 Jääkaapissa oli jo pari- kolme päivää sitten paistetut kanan (broilerin) rintafileet. Marinoin ne itse ennen paistamista jugurtissa ja vahvassa maustesekoituksessa ja näin ollen ne olivat hyvän makuiset.

Niinpä niistä syntyi nyt keitto. Keitot ovat siitä hyviä, kun ne vain paranee lämmitettäessä.

Vahva mausteinen keitto.

Keittoon tuli:

Valkokaalia (vanha loppu)

Porkkana

Sipuli

Valkosipuli

Pari varsisellerin vartta

Paprikaa 

Näitä kasviksia ensin kypsyttelin öljyssä 

Sitten lisäsin Kanalientä niin että kasvikset hyvin peittyivät.

Lisäsin myös pilkotut kanan palat

Currytahnaa

Vinigretteä

Porkkana-munaspagettia

Papuja

Ainakin näitä tässä keitossa on. 

Keittoon voi toki laittaa mitä sieltä omasta kaapista löytyy.

Hyvä siitä tulee, kun vaan rohkeasti maustaa.

Klemmari

Rillimakkaraa

 Nyrrillataan! 

Välillä tekee mieli ihan rillimakkaraa ja kun sen lisukkeeseenkin oli sopivat ainekset kaapissa, eikun tulille.

Tomaatti-Feta uuniin puoleksi tunniksi.

Tomaatissa oli myös paprikaa, sipulia ja nektariini tuomassa makeutta.

Päälle öljyä ja vinigretteä.

Feta muuttuikin kivaksi uunissa. 

Lientä tähän sörsseliin tuli jonkin verran, olihan mukana sipuli.

Liemi ei yhtään  haitannut.

Makkara oli Kivikylän Koskenlaskija Makkaraa.

Hyvä maukas makkara.

Klemmari 

Kesätervehdys

 Hip-Hei! Kesäpäivät menee kovaa vauhtia. Synttäreitäkin on juhlittu, joskin hyvin pienimuotoisesti ja sisällä. Kun ulkona satoi niin kuin viime aikoina on ollut tapana. Kesän lapsi kun oon, syntymäpäivä osuu juurikin heinäkuulle. Olenkin ajatellut juhlia koko kesän.

 Kävimme kesäkuun lopussa Laukon Kartanolla, viime viikolla oltiin Kuivalahden Kesäteatterissa ja tämän vkon maanantaina olimme Santtion kesäteatterissa katsomassa Viulunsoittaja katolla. Ainiin ja jossain välissä olimme Fiskarsin Antiikkimessuilla vajaan viikon.  Vielä ehtii - vaikka levätään välillä tuon hirmuisen 4 kk:n rutistuksen (maalaistalon tyhjennyksen) jälkeen.

Niin ajattelin laiskotella lopun kesää. Ei koko ajan tarvitse puurtaa ja pinnistää.

Synttärikakkukin oli. 

Tein kulhokakun, josta tuli mieleeni ennen vanhaan tehty pappilan hätävara.

Vanha puristelasimalja toimi erittäin hyvin tässä tarkoituksessa.

Ja shamppanjaa.

Alkuvalmisteluita, vaikka omat jälkeläiset tulivat vieraisille.

 Arjestakin voi tehdä juhlaa.

Sain myös kauniin kukkakimpun, jonka sujautin tähän vanhaan Humppila maljakkoon.

sekä

Oliivipuun.

Mitenkähän tämän saisi pidettyä hengissä?

Ulos sen taidan viedä nyt, kun vielä on lämmintä.

Ruusuja Ruusuja ei koskaan ole liikaa.

Nyt onkin ruusut minulla pinnassa, kun tätä pihaa rakennetaan.

Ranskalainen ruusu

Vähän vinksallaan on tämä kuva,

 kun kukat olivat kamerasta katsottuna väärään suuntaan.

Mustialan ruusu

Ikä on kumma asia. Moni kysyi, miltä nyt tuntuu. Ei miltään. En juhli numeroita - vaan elämää.

Elämä on ihanaa!

Kesäterveisin

Klemmari

Kesäkuulumiset

 Huh-heijaa, kun aika on mennyt. Meillä on viimeiset neljä kuukautta mennyt vanhan kodin (maalaistalon)  ja ulkorakennusten tyhjentämisessä. On pidetty neljä huutokauppaa ja viety jäteasemalle 19 isoa kuomu-peräkärryllistä tavaraa. Olihan siinä sitten jopa pari päivää aikaa valmistautua Fiskarsiin Antiikkimarkkinoille. Ne oli onnistuneet markkinat!  Joten, tämä blogi on jäänyt noiden edellä olevien asioiden pyörteisiin.

Nyt alkaa helpottaa. 

Aion nauttia myös kesästä. Juhlin, nauran, ilakoin.

Näitä isoja kelloja (kurjenkello?)kasvaa luonnostaan meidän pihalla.

Kesäruokaa. 

Yksikertaista ja maukasta.

Kyllä on niin kiva, kun pääsi taas oman pöydän ääreen syömään.

Reissussa tuli syötyä mm. grilliruokaa, joka tosin oli hyvää ja maukasta. 

Söin mm. kanahamppia ja lohiwrappia.

Mutta sen jälkeen vatsa turposi. Ja pierutti.

Ruuansulatus ähelsi yöt, kun se kummasteli päivän ruokia.

Kotkansiivet ovat kotiutuneet hyvin 

Taas syödään.

Ruoka on minulle tosi tärkeä elementti.

Eväät pitää aina olla matkalla ja kotonakin

pidän tietystä rytmistä kiinni.

Rappusilla nämä ruukut

Voi hyvin!

Klemmari